Eiffel-torni kyljellään ja kirkon tornissa hikoilua

Viikonloppuna aurinko helli meitä ihan koko päivän. Perjantaina meillä oli koulun järkkäämä matka Hook of Holland:iin tutustumaan paikalliseen tulvasuojeluun. Kyseisessä paikassa on maan uusin myrskyportti, (en nyt tiedä miten sen sanoisin paremmin :D) joka suljetaan merenpinnan noustessa tietyn tason yläpuolelle tai myrskyn lähestyessä, jottei liikaa vettä pääse jokea pitkin sisämaahan. Iso osa Hollannista on merenpinnan alapuolella, joten täällä tulvasuojelu on ja on pakkokin olla maailman huippua. Niin ne ainakin täällä ylpeinä sitä korostavat aina tilaisuuden tullen. Tämän kyseisen portin molemmat osat ovat muuten Eiffel-tornin kokoisia, mutta rutkasti painavampia. 

Pienoismalli portista

Sunnuntaina lähdettiin nauttimaan auringosta naapurikaupunkiin Delftiin. Sinne on noin 15 min matka ratikalla ja junalla sen taittaa viidessä minuutissa. Delft ihan pikkusen vajaa 100 000 asukkaan idyllinen kaupunki. Tämä super söpö käsityökaupunki tunnetaan ehkä parhaiten sinisestä posliinikeramiikasta. Ihme kyllä mitään ei tarttunut vielä mukaan sieltä.. 

Meillä ei ollut sen kummempia suunnitelmia päivälle, mutta onneksi meillä oli meidän elävä Google maps -Kaisa mukana, joka tiesi johdattaa meidät Delftin vanhaan ja uuteen kirkkoon. Vanhasta kirkosta ostimme 4€ opiskilijahintaan combo liput molempiin kirkkoihin ja bonuksena saimme ilmaisen kahvilipukkeen erääseen kahvilaan keskustassa. Vanha kirkko juontaa juurensa jo 1200-luvulta ja tunnelma kirkossa oli sen mukainen. Kirkko oli mun makuuni vähän turhan karmiva. Lattiaan oli veistetty erilaisia patsaita ja ennen kuin huomasitkaan astuit vahingossa vauvan naamalle likaisella kengälläsi. Ei kiva. Lattiaa peittävät veistokset eivät suinkaan olleet vain vauvoja vaan kuolleita pyhymyksiä luurangoiksi kuvattuna ja kaikkea muuta vähän selkäpiintä karmivaa. Itse kirkko oli todella nätti, muttei nyt niin kovin ihmeellinen.

Uusi kirkko oli enemmän mun mieleeni. Se on todella merkittävä kirkko Hollannin kuninkaalliselle Orange:n suvulle (Ai, että miten mä rakastan monarkiaa!) Kirkon alapuolella nimittäin on kuninkaallisen suvun hautakammio. Ensimmäinen kuninkaallinen, Prince William of Orange ensimmäinen, haudattiin kirkkoon 1584. Hän oli johtohahmo 80 vuotisessa sodassa, jonka päätteksi varhainen Alankomaiden tasavalta saavutti itsenäisyyden. Hän oli myös monarkian esi-isä Alankomaissa. Aika kova jätkä siis. Hänen jälkeensä jokainen kuninkaallisen suvun jäsen on haudattu tähän kirkkoon. Kirkon valinta oli itseasiassa täysin sattumaa, koska aiemmin kuninkaalliset oli haudattu kirkkoon Bredassa, mutta tuohon aikaan se oli espanjalaisten vallan alla. 

Se historiasta. Hintaan sisältyi mahdollisuus kiivetä uuden kirkon torniin, jota ei todellakaan haluttu jättää käyttämättä. En tiedä kuinka monta askelta meidän piti nousta kapeita kierreportaita, mutta etureisieni polttelun mukaan melkeinpä liian monta. Käytävä oli todella ahdas ja kun 60 ihmistä tuupataan yhden ihmisen kuljettavaan portaikkoon samaan aikaan, oli kärsivällisyydelle ja pienelle kikkailulle tarvetta. Mutta katsokaa tätä näkymää! Pieni reisijumppa oli todellakin näiden näkymien arvoista.

Vasemmalla näkyy vanha kirkko, jossa vierailtiin ensimmäisenä

Markkinat ja kaupungintalo näyttivät niin söpöiltä yläilmoista katsottuna! Käytiin kirkkokiipeilyn jälkeen pyörähtämässä markkinoilla 

Kirkon kello

Vietettiin maisemia ihaillen tovi jos toinenkin kirkossa. Kahvihammasta alkoi jo kolottaa kovasti kolmen nurkilla ja kirkon jälkeen lähdimme helpottamaan tätä vaivaa. Kahvila oli enemminkin ranskalaistyylinen todella fiini bistro edullisilla hinnoilla. Saimme kaiken kukkuraksi parasta asiakaspalvelua tähän mennessä. Hollantilaiset eivät meinaan paljon perusta asiakaspalvelulle, tai edes sille, että olisivat kohteliaita. Paras tapaus oli kun kassaneiti tykitti viestejä menemään mun seistessäni ihan hänen edessään eräässä naamiaiskaupassa. Kun yskäisy ei edistänyt tilannetta, joiduin ihan sanomaan, että hei haluaisin maksaa nämä nyt. Tyttö näpytteli viestin tietenkin loppuun ja sanaakaan sanomatta alkoi vihdoin toimia. Mutta palataanpa asiaan, en kuollaksenikaan muista kahvilan nimeä eikä googlettelu tuottanut tulosta. Kuitenkin kyseisessä kahvilassa ilmaisten kahvien lisäksi nautin carpaccio-parmesan salaatin tryffelimoussella. Super nam. Tunnelma kahvilassa oli aivan uniikki. Keittiö oli ihan meidän vieressä ja näimme kokit tositoimissa. Ravintolan omistaja kysyi meiltä varmaan viiteen kertaan, että onko kaikki hyvin ja palveli asiakkaita salissa. Ihanaa!

Taitaa olla eka kuva koko blogissa oikeesti vähä kevyemmästä ruuasta haha :D

Nyt mun vaihtarikaverit ovat jo oppineet välillä pysähtelemään ja tarkistamaan olenko mukana, kun jään aina vähän jälkeen, kun pysähdyn ottamaan toinen toistaan tärkeämpiä kuvia milloin mihinkin :D 

Vatsat pömpöllään kiertelimme vielä Delftin katuja ja poikkesimme muutamassa myymälässä sekä kävimme katsomassa vanhaa kaupungin porttia. Nykyään tämä satukirjasta varastettu pikku linna on yksityisasunto..... Tässä tapauksessa materiaali tekisi mut hyvinkin onnelliseksi, vaikka kaikkialla aina väitetään muuta! 

Löysin täydellisen ensimmäisen omistusasuntoehdokkaan, vain raha puuttuu, mutta se nyt on vaan sivuseikka.. eiku

Täällä näkee paljon noita kelluvia asuntoja, ne niin siistejä! Tämä kuva on aivan kaupungin portin vierestä

En vaan pääse yli siitä miten ihania taloja täällä on!

Muhun Delft kolahti ihan täysin. Se on oikeastaan ensimmäinen kaupunki täällä, josta tiesin heti, että voisin vaikka asua siellä. Pienempi kaupunki lähellä Haagin palveluja ja rantaa, ystävällisiä ihmisiä, kauniita kanaaleja ja aivan uskomattoman ihania asuntoja. Tänne aion kyllä rullailla mun pyörällä vielä uudestaan ihan vaikka vaan lounaalle. 

Sunnuntaina ahmittiin lisää aurinkoa ja pyöräiltiin rannalle tyttöjen kanssa. 15 km edestakainen matka ei täällä edes tunnu missään kun maa on lättänä kuin pannukakku! En malta odottaa sään lämpeämistä ja sitä että pääsen kastamaan talviturkin meren aaltoihin ja polttamaan ihon karrelle. Nämä +13 kelit antavat mulle toivoa, ettei siihen enään mene ihan niin kauaa! Tosin tästä super vaihtelevasta säästä nyt ei koskaan tiedä :D

Nyt on hyvä jatkaa eteenpäin uutta viikkoa. Sain paljon puhtia kouluhommiinkin. Kyllä mä täällä oikeasti myös opiskelen.. aina silloin tällöin ;)

- Emmi