keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Ensireaktiossa Amsterdam

Niinkuin edellisessä jutussani jo lupailin, kerron meidän reissusta Damiin. Kymmeneltä hyppäsimme kuuden tytön köörillä Starbucksin take-away mukien kanssa Amsterdamin junaan. Lipun hinta ei muuten päätä huimaa, se oli vain 11,20€ per suunta. Pikkasen edullisempi kuin halvin junalippu puoleen hintaan opiskelijakortilla Tampereelta Ypäjälle. Siinä vähän realismia näihin hintoihin. Junamatka kesti vajaan tunnin ja sitten oltiinkin jo ihastelemassa kaupunkia aivan upeiden kanaalien ympäröiminä. Suunnitelma illalle oli selvä: ensin turistinähtävyyksiä ja kliseisiä turistikuvia, sitten nostamaan malja yhden matkaseuruelaisen synttäreiden kunniaksi. 




Rikas historia ja kulttuuri huokuu joka paikassa. Kaupunki on täynnä taidegallerioita, ravintoloita joka lähtöön, pubeja ja baareja niin paljon ettei laskuissa pysy mukana. Ja ah tietysti lumoavia kanaaleja ja kuvailinkin niitä koko reissun ajan. Loppumatkasta sormista alkoi jo lähteä tunto kun ilma oli niin kylmä.. Kevättä odotellessa! 




Pakollinen turistikuva


Olen ehkä tulossa vanhaksi (aikuistumassa?) kun uskomattomin kokemukseni 
reissulta oli itseasiassa museo, Anna Frankin talo. Tämän nuoren tytön tarina jätti jälkensä todella syvälle. Museossa kuljit läpi talon, jossa Anna ihan todella oli asunut, piileskellyt ja josta hänet väkisin vietiin keskitysleirille. Äärettömän fiksun tytön surullinen tarina koskettaa ihan ketä tahansa. Samaan aikaan vierailu oli ahdistava, koskettava ja surullinen, mutta toisaalta herätti valtavaa ihailua siitä miten Anna ei ikinä menettänyt toivoaan. Parin tunnin vierailu talossa veti kyllä ihmisen nöyräksi ja kiitolliseksi siitä miten helppoa oma elämä todella on.

Vähän kevyempiä (ajatusten tasolta, mutta muuten sana kevyt ei ehkä tähän kohtaan sovi..) pysähdyspaikkoja oli mun absoluuttinen taivas maan päällä: Nutella Ice Bakery. Nutellaa joka muodoissa: macaronseja, kakkua, brownieita, croissantteja, vohveleita, muffineja, jäätelöä, pirtelöä.. Mitä nyt voi ikinä kuvitella. Oman massun pohjalle (ja suoraan jenkkakahvoihin) upposi Nutella- lettu, taivaallisen hyvää! Nutellahan on tehty pähkinöitä, siis paljon hyviä rasvoja eli terveellistä, eikös niin? 








Yöpymispaikaksemme muuten valikoitui Bob's Youth Hostel keskustassa. Siellä sai levollisesti nukahtaa uneen 15 muun kuorsausta kuunnellen. Kaikkien ennakkoluulojeni vastaisesti paikka oli oikeasti todellinen yllättäjä; rento henkilökunta, mukava aula hengailemiseen, erittäin siistit huoneet, edullinen hinta, joustava sisäänkirjautuminen. Korvatulpille tosin oli käyttöä. 


Jos vielä yhden kanaalin kuvan ängen tähän väliin


Päivän liikunnan päätimme toteuttaa kävelemisen lisäksi myös tanssin muodossa. Illalla oli vuorossa pubirundi (Pub Crawl). Party like a rockstar. Ja niinhän me tehtiin. Homman nimihän oli se, että kun astuttiin ovesta sisään, kävi käsky, että akat kyykkyyn, suu auki ja pullon suusta kaadettiin suoraan suuhun ensin Jägermeisteria ja perään jonkinlaista appelsiinin makuista vodkaa (äidille tiedoksi, että kyseessä on limonadit). Meno oli kutakuinkin tuo ja vähän enemmän aina auringon ensisäteisiin asti. Rundi oli todellakin hintansa väärtti, sillä sehän kustansi vain 20€ ja sisälsi aivan riittävästi promillepitoista juotavaa, sisäänpääsyt, paidan, ison hyvän porukan ihmisiä ja super mahtavan meiningin. Ennen kaikkea se kuitenkin säästi aikaa ja vaivaa, kun ei tarvinnut itse etsiä tanssipaikkoja ja pääsi näkemään monta eri pubia. Suosittelen :)

Lauantaina ison mehevän aamupalan voimin suunnistimme kansallismuseoon. Paikanpäällä tein tähän asti parhaan investoinnin koko reissulla: museokortin. Joo olen ihan tosissaan tulossa vanhaksi. Kortti kustansi 59.90€ ja on jokaisen sentin arvoinen. Kansallismuseoonhan yksittäisen lipun hinta on 17.50€. Siis melkeimpä kolmasosan kortin hinnasta. Haluan oppia mahdollisimman paljon tästä mielenkiintoisesta maasta ja maan sadat museot ovat siihen oivallinen apu. Kansallismuseo on todellakin käymisen arvoinen. Sieltä löytyy jokaiselle ihan varmasti jotain. Taidetta oli nukkekodeista keramiikkaan ja maalauksista muotiin. Reilussa kahdessa tunnissa ei ehtinyt kiertää kuin juuri ja juuri nopeasti puolet museosta! Teimme jo suunnitelman keväälle tulla uudestaan ja samalla mennä piknikille museon vieressä olevalle suurelle puistoalueelle. 




Tokihan me vierailimme myös tuolla syntien pesässä eli punaisten lyhtyjen alueella pikaisesti ennen paluujunan pilli vihelsi. Kirkon juurella on naisia ikkunoissa puolialasti ja toinen toistaan shokeeraavampia liikkeitä vierivieressä. Mielenkiintoista... mitä siitä nyt voi edes sanoa haha :D

Kaiken kaikkiaan Amsterdam oli todellinen yllättäjä. Menee heittämällä mun top viitoseen. Kaupunki on niin paljon enemmän kuin stereotyyppisesti maksullisia naisia ja bileitä. Kaupunki, joka on suuri, mutta tuntuu pienemmältä ja kodikkaalta. Tosin mun jalkapohjien ja pohkeiden mielestä kävelymatkat oli ihan hitusen verran liian pitkiä. En todellakaan tienny, että on mahdollista saada mustelmia jalkapohjiin pelkästään kävelemällä paljon?! 

Olen kyllä sitä mieltä, että jokaisen on ihan pakko käydä Damissa edes kerran elämässä :) Itse aion mennä uudestaan vielä ainakin pari kertaa kun olen täällä! 


Emmi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti