Long time no see Germany!

Edellisestä postauksesta onkin kulunut jo ikuisuus! Mulla on täällä vähän kiirettä pitänyt. Ensin oli koeviikko, jolloin pänttäsin tenttiin ja tuskailin esseen oikeinkirjoituksen kanssa. Suureksi yllätykseksi selviydyin niistä jopa ihan hyvin :) Ensimmäiset englannin kieliset kurssit on nyt taputeltu ja niin on myös jo puolet mun opinnoistakin täällä! Aika kuluu ihan hurjaa vauhtia. Ihana pitkä pääsiäisloma oli edessä tenttirutistuksen jälkeen ja päätinkin tehdä reissun tädille Saksaan. Oli jo aikakin, koska viime kerrasta Saksassa on vierähtänyt ihan liian pitkä aika. Sieltä palattuani menikin vain pari päivää ja äiti lensi mun vieraakseni tänne pidennetylle viikonlopulle. Kiirettä on siis tosiaan pitänyt, mutta nyt jaan teille mun pääsiäisen fiiliksiä. Parempi myöhään kun ei milloinkaan, eikös niin?

Varasin bussin Eurolinesin kautta ja edestakainen matka Haagista Dortmundiin kustansi 33 euroa ja 5,5 takalistoa puuduttavaa tuntia bussissa per suunta. Hyvät eväät, maisemat ja äitin postittama uusin Cosmopolitanin numero tosin teki matkasta paljon siedettävämmän. Totesin jälleen kerran, että Hollanti on kuin yksi suuri eläintarha. Matkalla Hollannin puolella näin mm. fasaaneja, peuroja, kolmea eri sorttia lampaita, poneja, hevosia, kilejä, kanoja, harmaahaikaroja ja kattohaikaroja, jäniksiä, kissoja, kyhmyjoutsenia, kotkan, haukkoja, nokikanoja ja varmaankin kolmia erilaisia hanhia. Ja nää kaikki oli ihan keskellä kaupunkeja, hirmu ihanaa! Mun sisäinen lapsi oli vauhdissa, kun intoilin yksin bussissa. Mutta pakko sanoa, että yhtään pidempää matkaa en kyllä bussissa tule istumaan, vaikka olis minkälaiset viihdykkeet matkassa. Pysäkillä Saksan päässä oli täti ja serkku iloisina vastassa. Mä olin niin lomalla.

Oon aina jaksanut innostua pienistä asioista, mutta yksi asia on saanut ihan uuden perspektiivin mun surullisen keittolevyni myötä: kunnon kotiruoka! Ja uunissa tehtyä ruokaa! Nam! Pelkästään itselle on aina jotekin niin iso kynnys lähteä kokkailemaan mitään hirmu masterchef annoksia. Oli aivan ihanaa kun mun naaman eteen lyödään kilo potkosalaattia ja bratwurstia ja toisena päivänä uunissa rapeaksi paistettua kanaa. Ihan täydellistä. Tästä innostuksesta johtuen näytin viimeisenä iltana tosin jo onnellisten kolmosten odottajalta. Toinen suuri-pieni riemu oli tietysti sauna. Sauna yli kahden kuukauden jälkeen: aivan taivaallista. Oon kotona Haagissa koittanut keinotekoisesti luoda saunan jälkeistä ultimaattisen rentoutunutta fiilistä salirääkki + liian kuuma suihku -yhdistelmällä. Tuloksena on ollut kehno höyrysauna koko kämpässä ja kuumottava iho. Ei mennyt ihan putkeen ja pakko se oli todeta moneen kertaan ennen kuin uskoin ettei kannata.

Näitä en edes osannut kaivata ennen kuin kanelin tuoksu tulvi ympäri taloa

Photobomb

Mulla ei ollut mitään sen suurempia suunnitelmia pikku lomalleni, muuta kuin nauttia hyvästä seurasta. Olin perillä vasta illalla perjantaina, joten ohjelmaan sisältyi ''vain'' runsas iltapala perunasalaatin ja bratwurstin kera, pullo viiniä ja juoruilua Jari Sillanpään soidessa taustalla. Ei huono, näin Uotisen Jormaa lainaten. 

Lauantaina pääsin toteuttamaan mielipuuhaani lompakon tyhjentämistä. Ajettiin Dortmundiin shoppailukierrokselle ja currywurstille. Matkaan tarttui mm. uusi ihana vaalea keinonahkatakki ja tennarit (mitenköhän mä saan mun kaikki kamat takasin Suomeen, kun Saksastakin piti tulla lainalaukun kanssa takasin, ja nyt on vasta puoliväli menossa vaihdossa...) Illalla oli sitten ohjelmassa perinteinen kyläjuhla, jossa poltettiin pääsiäisen kokko. Tarjolla oli kokon katselemisen lisäksi makkaraa ja olutta sekä lettuja. Paikalla oli siis Kinderin lettukoju, jossa sai vaikka mitä ''crepesin'' väliin, makeasta suolaiseen, Kinder bueno -patukoista After Eight -konvehteihin. Kuulosti herkulliselta, mutta olin vielä edellisestä syömisestä niin ähky etten pitkän harkinnankaan jälkeen löytänyt enää tilaa lätylle. Kokolle oli muuten kerääntynyt paljon porukkaa sillä välin kun kiertelimme kuvaamassa maisemia ja ihmittelimme lättykojua. Tälläse kylän perinteiset juhlat on vaan niin mieltä lämmittäviä; on paljon tuttuja ja tuttavia ympärillä, kiva pikkukaupungin tunnelma ja iloinen ilmapiiri. Lapset juoksivat nauraen ympäriinsä ja tuli lämmittää illan tullen. Tykkäsin ihan hirmusesti. Tietääkseni Pohjanmaalla tällainen kokonpolttamisperinne elää yhä..? 

Käytiin katsastamassa maisemia myös lähellä olevasta tornista

Sunnuntaina mun kammarin ovella odottikin yllätys, pääsiäispupu oli vieraillut yön ainaka. Pupun tuliaisia lähdettiin sulattamaan kahdella kävelyreissulla kylällä ja vanhalla linnan rauniolla (Lue: kuvailureissulla ja hetkettäisellä kävelyllä).

Kevään merkkejä oli havaittavissa, jihuu!

Pakollinen taukopaikka

Kipuamassa linnanraunioille

Ja perillä ylhäällä

Maanantaina aamulla aivan liian aikaisin oli lähtö takaisin kotiin. Mulla oli niin kiva miniloma sukuloimassa, että ensimmäistä kertaa muhun iski jopa pieni koti-ikävä, kun pääsi herkuttelemaan tuoreella korvapuustilla tutussa seurassa ja rentoutumaan saunan lauteilla. Onneksi äiti saapuikin jo parin päivän päästä tänne mun ilokseni mämmilastin kera, niin unohtui sekin haikeus äkkiä :) Seuraavaksi rustailenkin meidän touhuista Hollannissa. 

- Emmi